Laukku-siskokset

Tänään oli hyvinkin antoisa päivä, varsinkin laukkujen osalta :D Vanhojen laukkujen kokoelmani sai lisäystä kahdesta kummallisen ihanasta kannikkeesta. Kävästiin "äitipuolen" kanssa Kontissa mulkoilemassa, ja löysin sieltä ihanan ruskean laukun, jonka Pirjo mulle halusi sitten ostaa ♥
Sitten kun palailtiin kulmille, hän haki vielä tavaroidensa syövereistä toisen laukun joka sattui olemaan aivan täysin sama laukku - mustana! :D  IHANATA!

Niiden valmistajaa en tiedä, enkä edes vuosilukua, mutta molemmista löytyy tämä sangen mystinen logo:

FOX.WILD-DUCK (HUNTING) WILDFOW. GROUSE?! :D

Noh, onpahan vaihtelun varaa...

a confession

Olin pitkään odottanu että pääsen näkemään Tetsuya Nakashiman Kokuhakun ja pari päivää sitten se toteutui.
Täytti kyllä kaikki odotukset, ja vielä enemmänkin. Ponkasi muuten suoraan lempileffojen pyhään kärkikolmikkoon, joka koostuu Memories of Matsukosta, Donnie Darkosta ja nyt Kokuhakusta. Ennemmin tätä paikkaa piti vaihtelevasti joko All about Lily Chou-Chou tai Fallen Angels (Duo luo tian shi). Noh, ne tulee heti noiden jälkeen anyways. Harvoin pystyy elokuva nostamaan niin monia tunteita ja oikeesti yllättämään lopputönäyksellään. Nerokasta! ja niiiiiiin kaunista katsottavaa. Nakashiman leffojen visuaalinen tyyli on ihan helvetin hieno, vaikka Kokuhaku eroaakin aiemmista värikylläisyyden multihuipennuksista synkällä maisemallaan. Uskomattoman hieno elokuva kaikin puolin  ♥

 Ja plussaa Radioheadin musiikista ♥

Saahan sitä unelmoida...

Kokosinpas oikeen kollaasin kun iski jälleen se nakertava sisustus-inspis :D
Kutsun tätä makkarin makeoveria dramaattisella nimellä:

Dekadenssi.

 

Ja itse inspiraation suurimmat lähteet;

... jotka jostain syystä sattuu kaikki olemaan ihmisiä :D Ihania ihmisiä ♥

Kutsumus ☆

Aloin tänään ihan tosissani miettiä, josko lähtisin vapaaehtoistyöhön jonnekin pitkälle. Oon pitkän aikaa halunnut käydä Nepalissa, ja se on lähes kaikissa vaparikohteiden listoissa. Luin erään vapaaetoistyöläisen kokemuksia Nepalista. Hän kertoi kuinka hän vietti kuukausia eräässä munkkiluostarissa opettamassa lapsille englantia.
Siinähän se on! Sitä minäkin haluan tehdä.
Olisi aivan älyttömän hieno tapa päästä tutustumaan maan kulttuuriin ja menoon asuen paikallisen perheen luona. Ja buddhalaisuuskin kiinnostaa. Siellä kuulemma pääsee osallistumaan näihin seremonioihin ja rukouksiinkin. Ihan mahtavaa!
Voisin hyvin nähdä itseni opettamassa niille englantia. Se onkin yksi niistä harvoista skillsseistäni :D

Ekomatkaajien kautta pääsisi myös esimerkiksi auttamaan merikilpikonnia Karibialle, tai istuttamaan puita Galapagos-saarille! Wauuu.
Mitäs jos omistaisi koko elämänsä näille vapaaehtoisprojekteille? Kuulostaa hyvältä.

Tukkajuttui

Oon tänään ettiny netistä luonnollisia hiustenvärjäysmetodeja. Jotenkin on alkanu epäilyttämään kaikki markettivärit. Ahistaa vaan jotenkin ne kaikki myrkkymäärät mitä on tullu kerättyä lettiin tässä vuosien varrella, ja haluaisin kasvattaa värin pois ja yrittää oppia elämään ihan oman värin kanssa. Rahaa säästyisi melkoisesti ja tukkakin kiittäisi. Ja huoli juurikasvusta olisi vain menneisyyden haamuja.

Olisi aika mielenkiintoista kokeilla fledan sävyttämistä tummemmaksi kahvilla. Netissä riittää ohjeita siihen hommaan, mutta taitaa olla aika hidasta puuhaa. Kärsivällisyydestä minua kun ei tunneta... 

Ihmettelen suuresti, miten olen voinut olla värjäämättä tukkaani näinkin monta kuukautta. Taisi olla alkusyksyllä kun viimeksi laitoin helmiäiskullan vaalean värin päähän :D Ja se näkyy n.5 sentin harmaassa juurikasvussa. Ihanaa. 

Jos sitä uskaltautuisi joskus värjäämään tukkaa enemmän oman väriseksi, niin juuret ei erottuisi ihan niin hirveesti. Mutta toisaalta voin vain muistella kauhulla viime kesän kokeiluani värjätä kultaisen vaaleanruskealla. Eipä sitten tullut mieleen, että vois vaatia sitä punapigmenttiäkin onnistuakseen! Hengasin sitten pari päivää vihertävän-harmaalla tukalla, kunnes annoin niille sitruunamehukylvyn. Se korjasi asian. Onneksi! :D

Eihän se hyvää hiuksille tehnyt, varsinkaan kaiken sen blondaamisen jälkeen, mutta korjailen asiaa nyt tällä tauolla. 

Tykkään kovasti luonnollisen punaisista hiuksista.

Joskus ala-asteikäisenä kokeilin hennaa. Sillon se oli ihan kauhee virhe, koska halusin tosi kirkkaanpunaisen. Mutta nyt olisi eri asia, kun tavote olisi enemmänkin luonnollinen punainen.

No jooo, jos nyt kuitenkin vaan keskityn saamaan sen oman värin takaisin :D

BTW, eräänä aamuna pistäytyi tämä lintuvieras nokkimassa parvekkeelle unohtunutta roskapussia :/ Perkele!

Väriä nahkaan, plz

Olen yksi niistä onnettomista, joilla on vain tapana palaa - ei ruskettua. Viime kesän heinäkuussa tein sen koko kuukauden puutarhurin hommia paahtavassa auringossa, ja arvaappa paljonko rusketuin? En yhtään! Tai no, olihan mulla olkapäiden takana sellaset häilyvät rusketusraidat, joita tuskin paljaalla silmällä erotti.
Kyllä pistää oikein vituttamaan. Tästä luontaisesta taipumuksesta oli hyötyä vain goottivuosinani. Nyt haluan kauniin hohdon iholle, ssaatana!
Tykkään paljon Jennifer Lopezin nahasta (näin rujosti ilmaistuna). Aika täydellinen sävy kaikin puolin.

 

Muutama vuosi sitten kokeilin kaikenlaisia itseruskettavia, ja jopa solariumia muutaman kerran.

Solariumissa minä paloin, aivan kuten auringossa. Joka kerta. Ja itseruskettavat, jotka raahasin kotiin markettien hyllyiltä, osoittautuivat aivan silkaksi paskaksi. Niissä kokeilemissani halppis-purteloissa oli kaikissa sama vika: oranssi lopputulos ja väri ei tahtonut ottaa kiinni. Niin, ja seepra-efekti.

Eroa tuskin huomasi ollenkaan, mikä oli kai vaan hyvä juttu kun en kuitenkaan halunnut näyttää oompa-loompalta. 

Eräänä päivänä kuitenkin tutkiskelin netissä vähän maineikkaampia merkkejä ja Fake Bake alkoi huudella nimeäni. Etsintöjen jälkeen löysin suomalaisen verkkokaupan, jonka kautta tilasin purtelon Fake Bake Xtremeä. Kyllä, valitsin samantien -Xtremen-, koska ajattelin sen sitten ainakin EHKÄ näkyvän ihollani.

 

Samainen pienehkö purtelo maksoi siinä verkkokaupassa n. 50€, mikä on aika vitun paljon budjetilleni. Onneksi kuitenkin tämä maaginen aine paljastui ihan vitun hyväksi! Se oli kaikkea, mitä olisin voinut itseruskettavalta toivoa. Täydellinen sävy. Ei liian tumma, eikä hailu. Ja se väri oikeasti näkyikin iholla. Eikä häivähdystäkään siitä helvetillisestä oranssista. Aine myös levittyi hyvin, eikä jättänyt huomattavia raitoja.

Ainut miinus, jonka voin antaa oli sen törkeä hinta siinä suomalaisessa putiikissa. FB:n verkkosivuilta kun äsken katselin, oli sama tavara hiukan yli 10€ pintaan. En vaan vielä kerennyt tutkimaan, josko sitä kautta saisi tänne asti tilattua. Noh, kaipa jatkan tässä kattelemista. Mutta täysin varmaa on se, että tulen vielä kesäksi tätä taas tilailemaan. Tavalla tai toisella.

Mietinnässä on ollut myös, josko uskaltaisi kokeilla sitä kuuluisaa St. Tropezia. Hmmm.

Anyways, ensi kesänä en toimi enää kalkkilaivan kapteenina. Irtisanoudun.

Wowzzz ♥

Modcloth.com on se paikka jossa on pakko kävästä tasaisin väliajoin ihailemassa nättejä vaatteita.
Vaikken sieltä mitään olekaan vielä tilannut, aikomus on ollut suurenmoinen jo muutamia vuosia :D
Siellä jos jossain on mun sydäntä ravistelevia ihanuuksia. Eikä hinnatkaan yleensä oo aivan hirvittäviä.

Näinä päivinä ykkösväri vaatteissani on ruskea. Ennen se oli musta. Aina ja kaikessa.
Ruskea on kai tuntunut turvallisimmalta. Ja tykkään kuvitella sen sopivan mulle muutenkin.
Nyt musta väri on läsnä lähinnä pillifarkuissani, ja muutamassa neuleessa. Oon myös hiljalleen alkanut kokeilemaan printtejä, ja vaaleita puuterisävyjä.

Nyt on se aika talvesta, kun alkaa pikkuhiljaa kevät hiipiä tissiin ja sitä alkaa miettiä mitä kaikkea sitä voisi kesän helteitä varten ostaa. Mielessä liehuu hempeähköt ja ilmavan keveät kukkaprinttimekot, ja kenkävarastokin kaipailisi päivitystä :D
Nappailin sieltä sivulta siis ihanimmat, vaikka siellä riittäisi postattavaa tuhansittain! 
Yllätys, yllätys, tämä seuraava himoläjä koostuu enimmäkseen juurikin siitä ruskeasta väristä. :)

Mekkoja

 

... ja kenkiä

♥ Modcloth.com ♥

Vintage, beibee!

Kävästiin torilla viemässä hiukan lisää tavaraa ja bongasin kaverin pöydältä pari laukkua. Arvatenkin selvää, etten voinut jättää niitä siihen. Vähänniinkuin keräilen vanhoja laukkuja, ja seuraava aarre varasti syrämmeni ensisilmäyksellä:

♥♥♥♥♥

Pientä värivammaa, mutta ei se minua haittaa! :) 1€!!!!!!

Ja sitten tällainen ihastus:

Väri on todellisuudessa paljonkin vaaleampi ruskea, enkä jaksanut nyppiä hintalappuakaan pois näköjään. Niin innoissani olen, katsos ♥

Ja sitten käteen tarttui myös seuraava käsikoru: 

Yleensä kaikki banglet valuu mun ranteesta lattialle, kun suoristan käteni, mutta tää on onneks pienempi :) Sitä voi siis oikeasti käyttääkin.
Yaaay!

Unelmointia

Oon nyt vuosikausia miettinyt mitä helvettiä tekisin makuuhuoneellemme. Nyt se on aivan hirvittävä tyhjine valkoisine seinineen ja sinisine kukkaverhoineen. Ahdistava paikka kaikin puolin. Aikomus olisi nyt alkaa etsimään uutta kämppää, koska tässä talossa naapurit ja muut tahot ovat tehneet minusta hermoraunion ja vetelen jo 23-vuotiaana sydänlääkkeitä tähän stressiperäiseen lisälyöntihäiriöön!

Värivaihtoehdot sisustukseen on vaihdelleet aikamoisesti, mutta yksi väri on ollut ehdoton - ja se on ruskea.
Vaaleammasta kahvin sävyiseen, mitään kakkamaista en kyllä mielelläni haluaisi.
Nyt mietein ruskean kaveriksi vaaleanpunaista. Tykkään niiden combosta tooodella paljon. Eikä siitä tulisi mitään barbipinkkiä (en edes keksi sanaa tähän).

En oo oikeen ultra-modernin kaman kaveri, joten hapuilen mielummin antiikin puolelle, joskin vain mahdollista.
Mikään ei ole hienompaa, kuin circa 1700-1800-lukuiset käsintehdyt massiiviset huonekalut. Ja ne sentään kestääkin jotain, jos vertaa näihin nykyajan lastulevy-kyhäelmiin. Hirveää paskaa.
Mutta koska minulla ei opiskelijana olisi koskaan varaa näihin alkuperäisiin ihanuuksiin, on minunkin tyydyttävä hivelemään silmiäni näillä antiikkityylisillä replicoilla ;( Mutta voittaahan ne aina ne laatikkomaiset kammotukset. Ainakin silmänruoka-asteikolla.
Ja siitä päästäänkin inspiskuviin, jotka googlesta ongein.

 

Jesus christ, ettenkö sanoisi. Rakkautta.

Viimeaikoina olen muuten tuntenut suunnatonta vetoa kaikkea riikinkukko-aiheista kohtaan! Että jospa niitäkin saisi hyödynnettyä sisustuksessa jotenkin. Ehkä tapetissa, tai sitten vain ihan vaikka sulkina maljakossa :)

Harmikseni voin kyllä todeta, että tämä ideointini tulee kohtaamaan vastarintaa mieheni puolelta ;( prkl.

Haunted by the thought of~

Tylsyyteeni googlasin kuvia ihanista herkuista ♥ 70% ajatuksistani hereillä ollessa koostuu ruoasta ja jälkkäreistä. Mutta olen aivan helvetin laiska nainen. En kokkaa tai leivo juuri koskaan... Ja se harmittaa minua suuresti!
Unelmoin, että jonakin päivänä jokin mystinen haltija saapuisi luokseni ja maagisesti muuttaisi minut oikeaksi kodinhengettäreksi :D Mutta ennenkuin se päivä koittaa, on minun tyydyttävä vain ihailemaan muiden aikaansaannoksia.

Joskus näin TV:ssä superhimottavan ja helpon reseptin uunibanaaneihin, joissa oli täytteenä suklaata ja vaahtokarkkeja! Siitä asti olen kovasti meinaillut vielä joskus tehdä niitä. Ehkä tänään?
Tässä tuskin on vaahtokarkkia, mutta NAM!

Siihen kylkeen vielä pari donitsia!

Ja kaiken kruunaisi tietenkin ehkä söpöimmät koskaan näkemäni cupcakesit! ♥ ♥

Voin vain kuvitella miten suussasulavan taivaallisia ne mahtavat olla. Ei voi käsittää.
Resepti niihin löytyy TÄÄLTÄ!
Ja jos ikinä lisäännyn, teen aivan varmasti näitä toukkani synttäreille :D
Pitääpi tästä kohtapuolin lähteä kauppaan... Palaankohan banaanien kera? Hohhohhoh ♥

Tsajajaja!

Eilen saatiin roudattua kamat kirpparille. Nyt sitten kauhunsekaisin tuntein venataan, josko on mennyt kaupaksi...Ja löysin muuten sieltä superkivat sortsit. Uudenveroiset, EUROLLA! W000!
Ensi kesää odotellessa~

Käväsin tänään Porin puolella lataamassa linkkalippua niin pakkohan se oli koukata kirpputorin kautta :D
Joku ihana ihminen myy siellä kaikenlaista kynsitaide-kamaa, mikä on aivan helvetin hieno juttu. Muut paikat kun tuppaa myymään niitä aivan törkein riistohinnoin!
Se pöytä myy lähinnä Fengshangmein tavaraa, halvalla. Tänään bongasin sieltä glitteri-lajitelman ♥

 

Tossa alla näkyy aiemmin ostamani lajitelma strasseja, mikrohelmiä ja paljettishaibaa. 

Molemmat maksoi 3,90€ kpl. Muissa paikoissa samasta tavarasta pyydettäisi aika varmasti lähemmäs kymmentä euroa.

AH!

Nyt sitten suunnittelemaan seuraavia blingikynsiä, vaikkakin jouduin juuri leikkaamaan kynteni ihan nysiksi :(

Molemmista etusormista oli kynnet katki puolesta välistä. Perkele! Tuntuu niin oudolta kun tuntee taas sormenpäillä, hehee. Noh, kyl ne kasvaa.

Löysin myös kivoja käsikoruja. Kaikki nuo yhteensä 1,20€ :)

Näköjään valmistelen itseäni kesään aika vauhdikkaasti. Toivon että kesä on tänä vuonna paljon normaalia pidempi ja kuumempi :D En jaksaisi odottaa enää!!

Kipitikopiti-kop!

Tein vihdoinkin jotain, mikä olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Varasin kirpparilta pöydän! :D
Mulla on ihan törkeet määrät kaikenmaailman riepuja nurkissa, ja haen joka kuukausi kirppareilta lisää. Vaatekaappini ja makuuhuoneemme suorastaan pursuaa näitä vaatesäkkejä, joten nyt oli jo korkea aika vähän keventää taakkaa.

Siellä seassa oli tietysti myös vuosien takaisia heräteostoksia, jotka olivat traagisesti liian suuria minulle joten eipä niitä ole koskaan päässyt käyttämään :( Jonkun ihmeen aivopierun takia päädyn välillä huijaamaan itseäni ostamaan jonkun liian suuren vaatteen. Ääni päässäni sanoo, että sitähän voi pienentää! Niin varmaan voisikin, jos osaisi edes ommella. Tai edes omistaisi ompelukoneen. Tyhmä kun olen.
Sinne ne on sitten jääneet pölyttymään kaapin pohjille, kauniit mekko-parat. Toivottavasti löytävät rakastavat kodit!

Aion myydä kamat niin halvalla, että ihmisestä tuntuu suorastaan pahalta kävellä niin edullisten diilien ohi. Se olkoon strategiani. Olen itsekin kokenut tämän kolauksen sielussani ja päätynyt siten ostamaan kasoittain niitä riepuja aatellen "kyllä ne siel menee muide vaatteiden alla, varsinki näin talvella".

6 myyntipäivää kustantaa 22 €, pakko saada edes sen verran myytyä siis.

Huomenta!

Päätinpä nyt kuitenkin sitten tehä erillisen blogin... Saas nähä kauanko jaksan tätäkään pitää :--D
Välillä on vaan ahistanut, kun on löytynytkin jotain mitä ois halunnu jakaaa interwebseihin enkä oo viitsiny fotoblogiin alkaa spämmäämään mtn aiheeseen liittymätöntä ihkutusta. Tuntuisi väärältä tehdä niin.

Vaikkei elämässäni vieläkään mitään hurjia seikkailuja tapahdu, aattelin silti alkaa kirjottelemaan vaikka vaan ihan omaksi ilokseni (+surukseni). Onpahan sitten ainakin tylsinä päivinä jokin missä huudella ihannoivia hönkäyksiä!
Niin, luvassa on siis sitä samaa vanhaa, maailmanmenon kommentointia, kirpparishoppailushaibaa, valitusta elämän ajoittaisesta vittumaisuudesta, ja joskus myös supersöpöjä yksisarvisia + unelmia. Jeee!


Tykkään väsätä koruja vanhoista osista, mielessäni Rachel Brice on kaikkivaltias jumalolento, ja kaikki mystiikka ja kummallisuudet kiehtovat mieltäni. Mielelläni vietän aikaani tarkastellen tähtitaivasta ja unelmoin astronautin ammatista. Tosin siihen olen liian lyhyt :(

Varoituksen sana nuoremmille/kukkahattu-tädeille, kiroilen yleensä kuin merirosvo rommi-laskuhumalassa, ja olen unohtanut oikeinkirjotuksen taidon.

Näillä mennään!

(BTW,uus layoutti tulossa heti kun kerkiän.)