Tukkajuttui

Oon tänään ettiny netistä luonnollisia hiustenvärjäysmetodeja. Jotenkin on alkanu epäilyttämään kaikki markettivärit. Ahistaa vaan jotenkin ne kaikki myrkkymäärät mitä on tullu kerättyä lettiin tässä vuosien varrella, ja haluaisin kasvattaa värin pois ja yrittää oppia elämään ihan oman värin kanssa. Rahaa säästyisi melkoisesti ja tukkakin kiittäisi. Ja huoli juurikasvusta olisi vain menneisyyden haamuja.

Olisi aika mielenkiintoista kokeilla fledan sävyttämistä tummemmaksi kahvilla. Netissä riittää ohjeita siihen hommaan, mutta taitaa olla aika hidasta puuhaa. Kärsivällisyydestä minua kun ei tunneta... 

Ihmettelen suuresti, miten olen voinut olla värjäämättä tukkaani näinkin monta kuukautta. Taisi olla alkusyksyllä kun viimeksi laitoin helmiäiskullan vaalean värin päähän :D Ja se näkyy n.5 sentin harmaassa juurikasvussa. Ihanaa. 

Jos sitä uskaltautuisi joskus värjäämään tukkaa enemmän oman väriseksi, niin juuret ei erottuisi ihan niin hirveesti. Mutta toisaalta voin vain muistella kauhulla viime kesän kokeiluani värjätä kultaisen vaaleanruskealla. Eipä sitten tullut mieleen, että vois vaatia sitä punapigmenttiäkin onnistuakseen! Hengasin sitten pari päivää vihertävän-harmaalla tukalla, kunnes annoin niille sitruunamehukylvyn. Se korjasi asian. Onneksi! :D

Eihän se hyvää hiuksille tehnyt, varsinkaan kaiken sen blondaamisen jälkeen, mutta korjailen asiaa nyt tällä tauolla. 

Tykkään kovasti luonnollisen punaisista hiuksista.

Joskus ala-asteikäisenä kokeilin hennaa. Sillon se oli ihan kauhee virhe, koska halusin tosi kirkkaanpunaisen. Mutta nyt olisi eri asia, kun tavote olisi enemmänkin luonnollinen punainen.

No jooo, jos nyt kuitenkin vaan keskityn saamaan sen oman värin takaisin :D

BTW, eräänä aamuna pistäytyi tämä lintuvieras nokkimassa parvekkeelle unohtunutta roskapussia :/ Perkele!