a confession

Olin pitkään odottanu että pääsen näkemään Tetsuya Nakashiman Kokuhakun ja pari päivää sitten se toteutui.
Täytti kyllä kaikki odotukset, ja vielä enemmänkin. Ponkasi muuten suoraan lempileffojen pyhään kärkikolmikkoon, joka koostuu Memories of Matsukosta, Donnie Darkosta ja nyt Kokuhakusta. Ennemmin tätä paikkaa piti vaihtelevasti joko All about Lily Chou-Chou tai Fallen Angels (Duo luo tian shi). Noh, ne tulee heti noiden jälkeen anyways. Harvoin pystyy elokuva nostamaan niin monia tunteita ja oikeesti yllättämään lopputönäyksellään. Nerokasta! ja niiiiiiin kaunista katsottavaa. Nakashiman leffojen visuaalinen tyyli on ihan helvetin hieno, vaikka Kokuhaku eroaakin aiemmista värikylläisyyden multihuipennuksista synkällä maisemallaan. Uskomattoman hieno elokuva kaikin puolin  ♥

 Ja plussaa Radioheadin musiikista ♥